Löytääkseen jännittäviä ja mielenkiintoisia elämänmuotoja, ei sukeltajan todellakaan tarvitse matkustaa päiväntasaajalle. Riittää kun järjestää itsensä Helsingin lähiöön.

Kuvassa sukeltajat keräävät kummallisia putkiloita näytepurkkiin Vuosaaren edustalla. Oudot putkilot ovat polyyppikatkan Apocorophium lacustre koteja.
​Kuva Maija Huttunen. Kartta
​

Syksyllä levämaailma muuttuu varsinkin matalilla pohjilla. Yksivuotiset rihmalevät ovat pääosin jo hävinneet ja tilalle ilmestynyt mm. punahelmilevän (Ceramium tenuicorne) tupsuja. 
Kartta

Polyyppikatka rakentaa pesäputken, jonka suojissa se viettää suurimman osan elämästään. Uudenkuun öinä ne nousevat vapaaseen veteen uiskentelemaan. Syytä tähän ei tiedetä.
​

Meikäläisittän hieman kummallisen näköinen särmäneula kuvattiin Aurinkolahdessa, Hiekkajaalanlaiturin alla eräänä marraskuisena iltana. Särmäneula on kömpelö uimari, mutta taitava piiloutuja. Se voi muuttaa värinsä ympäristönsä mukaiseksi. Kartta

Laji mainitaan joissain lähteissä harvinaiseksi mutta ainakin Helsingin rantavesissä se on todella yleinen. Esimerkiksi Vuosaaren vesillä polyyppikatka voi muodostaa 1000 yks/m2 populaatioita, ollen eräs yleisimmistä eliöistä alueen pohjilla.

Kuvan kivisimppu on yleinen laji Suomen rannikkovesissä. Se on yleisilmeeltään hieman kiukkuisen näköinen kala, joka pitää hapekkaasta vedestä. Kartta